Olen innostunut yhteisestä puuhastelusta erilaisten eläinten kanssa ja olenkin opettanut temppuja sekä nyt jo edesmenneille kesyrottaveljeksilleni, kuin nykyisille kissoillenikin. Tälle luontaisena jatkumona kysäisin männä päivänä vuokrahevoseni omistajalta, josko saisin kokeilla pienten temppujen opettamista myös tammalle. Siitä se ajatus sitten lähti ja päätin alkaa “raportoida” tämän projektin edistymistä ihan alusta asti Tempputurpa-blogiin

Tagit: ihahaa.

Koska olen kipeä enkä vastoin suunnitelmia ole päässyt nyt hetkeen tallille, olen sen sijaan istunut piirtämässä – kaihoisasti huokaillen -, mitäs muutakaan kuin hevosia. :D

Kuvat on toteutettu sekatekniikalla, eli tussilla ja digitaalisesti. Jos old school -piirustusvälineistä puhutaan, niin kyllä tussit on vaan mulle se the juttu. Tälläkertaa käytössä tosin oli vaan yksi viimeisiään vetelevä tussinkuvatus, kunnollisten välineiden ollessa iloisesti työhuoneella. Sain onneksi tussin viimeiset musteet tiristettyä tähän kuvaan, jota sitten innostuinkin varioimaan ihan urakalla. :D

Tagit: ihahaa.

Palataanpa hetkeksi eiliseen. Olin tallila ja värväsin erästä tallituttua ottamaan pari kuvaa minusta ja tammasta. Minusta kun on vuosien varrella niin vähän kuvia hevosten parissa. Lisäksi kaikilla hevosihmisillä on somessa upeita kuvaotoksiaan itsestään hevostensa kanssa, joten kyllähän minäkin halusin samanlaisen itsestäni ja uljaasta vuokraratsustani. Viimeisimpänä inspiroijana toimi henkilö joka käy ratsastamassa tätä samaa hevosta ja hänen FB-profiilikuvaksi taannoin ilmestynyt huippuotos jossa hevonen on korvat hörössä ja kaunis kuin karamelli.

Joten eikun vaan kännykamera laulamaan ja poseeraamaan!

Tammalla todistettavasti korvat hörössä!

Tai ainakin toinen korva hörössä.

Loput kuvat olivatkin sitten tällaisia…

…ja tällaisia. :D

Ilmeistään huolimatta tamma on kyllä kiltti ja mukava ja sitä oli eilenkin. Liekö joku lähinaapurustossa tilannut piilohevosenlihaa sisältävän pizzan, sillä eilen kun käytiin kävelyllä niin tamma pysähtyi mennen tullen tismalleen samaan kohtaan pellon reunaan, nosti päänsä ylväästi korkeuksiin ja sieraimet väristen haisteli jotain navakan tuulen mukanaan tuomaa hajua…

Vastaan tullut peräkärryä vetänyt farmariauto ei herättänyt hevosessa mitään tunteita, mutta ans olla kun tienristeyksessä oli lumipenkkaan ilmestyneet tuoreet autonrenkaan jäljet. OMG että pientä hevosta siinä vaiheessa vietiin kun se suurieleisesti steppaillen ja suoranaisesti korskuen kiersi renkaanjäljet kaukaa. :D

Tätä samaista tammaa ei myöskään isot kuorma-autot, lumiauraajat tai bussitkaan vois vähempää kiinnostaa, mutta ootappas vaan kun tulee polulla kolme pikkunassikkaa peräkanaa pyörillä vastaan ja niillä jokaisella törröttää repussaan… virvelit! Pienen hevoseläimen mielestä niinku ehkä maailman kamalin asia ja ehdottoman potentiaalinen uhka. :D

Vaikka tämä tamma joskus “hötkyääkin” ja säpsähtelee mitä hassuimpia asioita (ne paljon puhutut punaiset postilaatikot taas eivät herätä mitään tunteita, muuta kuin suuren halun työntää turvalla laatikon kansi auki ja tutkia sisältö :D), niin luotettava se on. Se ei lähde viemään, ei ryysi ei jyrää, eikä muutenkaan tule ihmistä päin (paitsi turvalla välillä ihan vähän vaan lähestyy jos taskussa rapisee herkut). :) Tämä tamma nyt on vaan rinsessa, jolla aina välillä hiertää patjan alla se herne. Yleensä tämän tamman säpsyilyt noudattavat samaa kaavaa, joten nyt kun niistä on päässyt jo vähän jyvälle, niin pelkän hengissäsäilymisvietin sijaan voi siellä hevosen selässä jo ottaa aikaa että kuinka monta sekuntia pysyy selässä. :D Hevosystävällistä rodeota.

On se kyllä aivan ihana tamma, jonka kanssa vaan ei itse auta olla tosikko. :D Tämä tamma myös inspiroi minua ihan älyttömästi, sillä sen kanssa ei ikinä ehdi tulla tylsää, vaan lähes jokainen päivä tämän tamman kanssa on aikalailla sarjakuvamatskua. :D Olen mä kyllä ollut onnekas kun on ollut kunnia tutustua tähän tammaan, sen mummokaveriin ja omistajaansa. :)

Mun oli pakko piirtää tähän kuvaan itelleni kunnon hiuspehko.
Alkuperäisessä versiossa näytän ihan pojalta. 

Tagit: ihahaa.

Saastutanpa blogiani ja silmämunianne jälleen kerran muutamalla surkealla ja tärähtäneellä kännykkäotoksella uusista koruista joita olen intoutunut tekemään. Täytyy raahata heti maanantaina korut työhuoneelta kotiin ja patistaa tuo valokuvaamisessa kunnostautunut ja kunnon kaluston siihen tarkoitukseen omistava rakas mieheni ottamaan parempia (ja ennenkaikkea tarkkoja :D) kuvia noista luomuksista

Osa koruissa esiintyvistä kuvista  kuvissa esiintyvistä koruista (mitenniin olen flunssatoipilas, pää ihan pyörällä) on vartavasten korutarkoituksiin tehtyjä, osa taas tuttuja kuvituksiani muista yhteyksistä. :) Mielestäni on kuitenkin aina boonusta jos yksi kuva toimii monipuolisesti eri käyttötarkoituksissa, joten siksi päätin käyttää muutamaa olemassaolevaa kuvitusta myös näissä koruissa.

Korut on siis edelleen tehty kierrätysmateriaaleista. Käytän korujen pohjana roskakorilta pelastettua muovia, esimerkiksi vanhoja Bonus ja Plussa -kortteja sekä digitaalisten arkistointijärjestelmien tieltä pois raivattujen mappien muovisia välilehtiä, joista etenkin läpinäkyvä toimii mielestäni tässä tarkoituksessa kerrassaan loistavasti ja tekee korujen “takapuolistakin” kauniita. Ehheh, kauniit takapuolet, Sari ja hyvät  huonot vitsit osa sataviiskytviis. Näissä kuvissa ei näy tekemiäni kaulakoruja, mutta niissä olen myös käyttänyt lenkkeinä vanhoja “avaimenperälenksuja”.

Pidemmittä puheitta, kuvia:

***
Here are some poor and noisy pics of  jewelry I’ve made by using recycled materials. :) I’ll post some proper photos asap, promise!

MAUkatit. Taka-alalla siamilainen ja ragdoll, etualalla yleiskatti ja persialainen.
Persialaisen ja Ragdollin voit löytää myös täältä. 

PICCUpöllö, eli kolostaan kurkisteleva helmipöllö.

Alunperin tehty tätä tarkoitusta varten. 

Taka-alalla sepelkyyhky, etualalla mustarastas.

Nämä kuvat ovat alunperin osa Lintukirjaa.

HÖRponi nimeltänsä Gloomy. 

Tärähtäneet pöllöt. Taka-alalla PICCUpöllö, etualalla HUUhkaja ja HUUpöllö.

Tagit: HÖRponi, HUUhkaja, HUUpöllö, ihahaa, in English, koruilua, MAUkatti, Miau, PICCUpöllö.

Nämä sain valmiiksi jo ennen joulua, mutta nyt vasta ennätän käydä kuvakasan kimppuun. Tässä siis kasa pöllöjä ja pari HÖRponiakin. Jälkimmäiset on tehty kokeilumielessä, jatkoa mahdollisesti seuraa. :) Tässäpä muutama kuva uusimmista käsitöistäni, lisää luvassa kunhan taas ehdin ja jaksan käsitellä nettikuntoon.  Photarissani kun on nyt jokin ärsyttävä vika jonka johdosta kuvia on niin ärsyttävä käsitellä, että palaan asiaan kun

I already finished up these birds before xmas but didn’t have time to edit the photos until now. So here you are, a few brand new handmade HowlOwls and a couple of horse reflectors* I made to test new materials and techniques. There may be some more horse items coming in the future so stay tuned! :) Here are few photos of newest pieces of handicraft I’ve made. My Photoshop has some serious troubles of working so more photos are coming as soon as I get my PS problems solved. You know, its a bit frustrating trying to manage things when the program isn’t willing to cooperate in any kinds of way. But I’ll get over it and ask help from my nerdish boyfriend. :D

*BTW. About the reflector. Since it’s a Finnish invention I probably need to open it a little bit for you. Reflector is a specific reflecting item you can hang on to your bag or jacket.

When it’s constantly dark outside in this time a year it’s hard for car drivers to notice a street cossing pedestrian. But when the car lights hits the reflector, it reflects the light back and a pedestrian can be noticed by a driver from a far longer distance than without and therefore prevent crashing.

So using reflector  is a cheap life indurance, though it’s best to use one of the “official sertificated” reflectors besides these accessories styled ones to guarantee your 100% safety. :)

Kaikki joululomalla tekemäni pöllöt yhes koos. Rintakorut, magneetit, korvikset, sormus ja riipus.
All the HowlOwls I made during holidays. Brooches, fridge magnets, ring , earrings and pendant.

Yksi tekemistäni HÖRponi-heijastimista. :)
One of the horse reflectors I’ve made. :)

Tagit: HÖRponi, HUUpöllö, ihahaa, in English.

Joulupäivän rauhallinen maastoratsastus ei ihan mennyt suunnitelmien mukaan. Tämän kymmensivuisen tarinan myötä Sarin Joopajoon heppa-aiheiset sarjakuvat kulkevat tästälähtien nimellä Hörähtelyä.

Tagit: ihahaa.

Eilen saivat hevoset ja omistajansa joululahjat, jo hieman etukäteen. Olin luvannut siis joululahjaksi tehdä hevosille uudet “reissuvihot”, eli tallilla säilytettävät päiväkirjat jonne kirjataan aina päivän tapahtumat muille ko. hevosten kanssa tekemisissä olleville tiedoksi.

Sattumalta löysin juuri Tiimarista muovikantiset (eli kosteaan talli-ilmastoon soveltuvat) “Tee itse kansi” -kierrevihot (melko paksuja, sivumäärästä ei tietoa, wire-sidottu, koko A5. Hintaa 4,99 € kpl), jotka soveltuivat täydellisesti tähän tarkoitukseen! Nämä minun DIY-joululahjaideat tulevat tänä vuonna näemmä reilusti myöhässä, mutta tuollainen itsetehdyllä kannella varustettu päiväkirja voisi olla mukava lahja antaa päiväkirjaa pitävälle ystävällekin. :)

Lähdin sitten lähestymään aihetta pelkistäen, pyrkimyksenä saada yksinkertaiseen kuvaan vangittua jotain olennaista kyseisten hevosyksilöiden persoonista. Tällaiset niistä sitten tuli. Saattaapi olla että hevoset saavat vielä joulun kunniaksi ekstraporkkanat. :)

Herkän ja välillä säpäkänkin tamman reissuvihko. Päivästä riippuen on joko itse rauhallisuus tai sitten pelkää jokaista vastaan tulevaa postilaatikkoa tai jaloissa pyörivää tallikissaa potentiaalisena petona, joka syö pieniä tammoja aamupalaksi. 

Karvaiselle ja 30 ikävuottaan lähestyvälle mummohepalle ruokahetket ovat päivän suola. Jos palvelu on mummon mieleen turhan hidasta ja ateria myöhässä, kuopii tamma määrätietoisena jalallaan maata, hoputtaen tarjoilijaa ripeämpään toimintaan. 

I gave my first Xmas presents of the year yesterday to my “rental horse”, her owner and the other horse of the same owner. I promised to make new diaries for these two mares as xmas gifts, where are all the happenings added to inform other people handling the horses. I wanted to capture a part of each horse’s personality to these pictures and hopefully did success.

I’m deeply sorry of my really bad English at the moment… but I’m quite tired and not capable of producing any smart text content. :D I still hope you got the point, even though the language isn’t absolutely 100 per cent correct. :D

Tagit: ihahaa, in English, joulu.

Hevosten kanssa sitä sattuu ja tapahtuu. Etenkään tämän tamman kanssa ei kyllä koskaan pääse tylsistymään! Tällaista siis tälläkertaa, talvi ja sen lieveilmiöt. Perustuu jälleen hyvin vahvasti tositapahtumiin.  Kuvaa klikkaamalla saat sen isommaksi. :)

Tagit: ihahaa.

Pahoittelen blogin hiljaiseloa jälleen… yritän taas ryhdistäytyä. Putosin eilen lahjakkaasti hevosen selästä tonttiin ja nyt juilii joka paikkaa… Yritän siis tässä vaivihkaa saada jotain kirjotettua. :D

Hevosten kanssa käytiin eilen kyllä vielä syöttelemässä pellon reunassa, syksyn viimeisiä vihreitä ja samalla tajusin että kohtahan on jo joulu, taas! Täytyykin alkaa päkertelemään joulukortteja, itsellä kun on ollut tapana aina joka jouluksi tehdä joulukortti. :)

Tässäpä siis sarjakuvin kerrottuna eilisen tapahtumat. Perustuu siis hyvin vahvasti tositapahtumiin. Kuvaa klikkaamalla saat sen isommaksi.

Ja niille jotka edellisen johdosta alkoivat epäillä ratsastusharrastuksen mielekkyyttä, laitetaan vielä tämä kuva, perustuu myös vahvasti tositapahtumiin:

Tagit: ihahaa.

Koska mulla on ihan kamala heppakuume jota en pääse tällä hetkellä heppojen pariin lievittämään, niin tein hieman HÖRponeja:

 Dandelion

Festoon 

Dahlia 

Gloomy 

Blanco 

Lisätietoja täällä.

Tagit: HÖRponi, ihahaa.