Nyt oon viettäny kiireistä (ja sairastelevaa) hiljaiseloa blogin suhteen viimepäivät, siitä pahoittelut. Mulla on kyllä paljon matskua skannattavaksi ja blogiin laitettavaksi, yritän ehtiä skannata ne viikonlopun aikana.

Nytpä siis jääkiekkomatsin alkua odotellessa ja Parasta enneniä kuunnellessani päätinkin käyttää tämän hetken mainostamiseen!
_____________________________________________________________________

SUURI KATUTAIDETAPAHTUMA
Huomenna 14.5.2011 Arabianrannassa ja lähiympäristössä Artova-kaupunginosayhdistyksen Suuri katutaidetapahtuma / Iso kierrätystapahtuma, johon osallistuu myös Hämeentie sataviidessäkympissä sijaitseva Sarjakuvakeskus, sarjiskirppiksen muodossa. Sarjakuvakirppikselle voi tulla shoppailemaan ja fiilistelemään normi lauantaiaukioloajan puitteissa, eli klo 12-16. Lähihuudeilla tapahtuu myös paljon muuta kaikkea kivaa, myös sarjakuviin liittyen. CHECK IT OUT!

Lue lisää…
_____________________________________________________________________

JUST DET -ruotsalaista sarjakuvaa näytillä
Sarjakuvakeskuksella (Hämeentie 150, 00560 Hki) on myös meneillään “Just det” , ruotsalaisen sarjakuvan näyttely jossa on monipuolisesti edustettuna sarjakuvaa länsinaapurista. Maininnan arvoisena Tivoli -lehti ja mun lapsuuden ykkössarjisidoli, hevossarjakuvapiirtäjä Lena Furberg. Kannattaa käydä tämä näyttely ehdottomasti mulkoilemassa!

Lue lisää…
_____________________________________________________________________

Nyt menen pistämään kisakatsomoa pystyyn Suomi-Venäjä jääkiekko-ottelun alkua odotellessa. Palailen asiaan toivon mukaan uuden kuvamateriaalin kera tässä viikonlopun aikana.

Kategoria: Tekstipainotteista.
Tagit: commercial break, Sari suosittelee, tapahtumia, tekstii

No nyt on sitten yksi lapsi taas maailmalla, eli kuvittamani ja ulkoasultaan suunnittelemani ja taittamani runoantologia. On ollut antoisa projekti ja suuri kunnia saada kuvittaa näin hienojen kirjoittajien upeita tekstejä.

Kategoria: duunia, ideat visiot ja innovaatiot, Jee!.
Tagit: kuvitus, projektit, työasiat

Kuvaa klikkaamalla saat sen suuremmaksi.

Kategoria: Pohtija Pinjan maailmanparannusploki.
Tagit: Maailmanparannus, Parrakkuus, stripit

Tänään on ollut uurastusvuorossa äitienpäiväkorttien (jotka tulevat tänne näytille kunhan asianomaiset itse ovat ne ensin vastaanottaneet) tekeminen ja hieman grillailua.

Niiden sivutuotteena syntyi tällainen omaelämäkerrallinen ruutu, joka on aivan luokattoman huono, mutta liiasta itsesensuurista eroon pyrkivänä menkööt nyt sitten tämäkin. Voipi olla että näitä “joopajoo”-ruutuja putkahtelee silloin tällöin jatkossakin. Mikäli tarve nähdä tämä kuva isompana, niin klikkaamalla kuvaa se tapahtuu.

Kategoria: Sarin joopajoo.
Tagit: joopajoo, omakuva, töhristelyy

Aivot jäässä -meininki jatkuu, mutta silti olen yrittänyt tänään parhaani mukaan saada jotain aikaiseksi. Päätinpä siis aloittaa minäkin tämän erinäisissä blogeissa kiertävän “50 asiaa minusta” -jutun, saa nähdä että tuleeko 50 asiaa koskaan kasaan. Tässä kuitenkin pari ensimmäistä:

Kategoria: 50 asiaa minusta, Skäbädäbä.
Tagit: 50 asiaa minusta, omaa elämää, omakuva

Otsikko sen kertookin, eli tänään on ollut aivan totaalisen seis meininki, eikä todellakaan mikään paras ajankohta uusille tekniikkakokeiluille. Pitipä nyt sitten kuitenkin ne vahaliidut ottaa kokeiluun ja aika räpellykseksihän se meni. Kyllä siinä ala-asteen kuvistunnit tulivat kirkkaasti mieleen noilla liiduilla töhertäessä.

Enpä sitten osannut olla näpelöimättä liitutöherrystäni, vaan sekatekniikaksihan se sitten kuitenkin kääntyi saksien ja Photarin myötä.

“Aivot jäässä, kevätsäässä”

Olevinaan joku semi omakuva, hyvin kuvastaen tämän päivän tunnelmia. Kontrastit vedin Photarissa tarkoituksella överiksi, tässä sävyt jotka vastannevat hieman paremmin todellisuutta

Plus päivän kysymys: miksi kaikki näyttää paremmalta pienemmässä koossa?

Tämän parempaan en kyllä valitettavasti tällä hetkellä pysty. Kiitos, anteeksi ja näkemiin.

Kategoria: Skäbädäbä.
Tagit: omakuva, töhristelyy

Kevätsiivouksen yhteydessä löysin kaapin perukoilta vanhat öljypastellit ja vahaliidut… Saa nähdä mitä tämä löytö tuo tullessaan. Aikamoista rävellystä lienee luvassa, mä kun en muista että milloin viimeksi oon koskenu liituihin.

Sinänsä tää öljypastellien löytäminen kaapin perukoilta tuli hyvään saumaan, sillä just torstaina ihailtiin kuvituskurssin opettajamme Nadja Sarellin portfoliota ja lukuisia ihania öljypastellitöitä… Saa nähdä että kuinka mulla riittää kärsivällisyys tuohon tekniikkaan, etenkin kun se ei ole noin siis niinkuin yhtään hallussa. Onneksi Nadja lupasi tuoda seuraavalla kerralla öljypastellinsa mukanaan kuvituskurssin tunneille ja näyttää hieman sitä tekniikkaa, ehkä minäkin sitten innostuisin ottamaan omat öljypastellini käyttöön.

Houkuttelee nimittäin ensisijaisesti ne ihanan herkulliset väripinnat ja kaikki mitä niistä voisi hyvällä tuurilla saada aikaan. Vahaliiduissa mua on jo jonkin aikaa houkuttanut lapsuudesta tuttu raaputustekniikka, eli ensin sekalaisia värejä alle ja mustaa päälle ja sitten neulalla raaputellaan kuvioita.

Saa nähdä milloin mulla on aikaa toteuttaa näitä visioita, nyt kun on just lähtenyt yksi työ painoon (aina yhtä jännäää!) ja toisen dedis on käsillä ja vaatii vielä pientä hienosääätöä ja viilausta. Lisäks pari pienempää juttua loppurutistusta vaille valmiita ja tässä kun on monta loppurutistusta samassa syssyssä, niin itsekin tulee siinä yhteydessä rutistettua itsestään kaikki liikenevät energiat. Työharjottelukin vie oman aikansa, siellä on kyllä todella antoisaa ja mukavaa. :)

Saa myös nähdä että jos/kun intoudun näillä liiduilla säätämään, niin missä kunnossa mun skanneri on sen jälkeen… Mä kun oon kuullu (ja ihan järjelläkin ajateltunahan sen tajuaa), että liidut ei oo mitään skanneriystävällisiä… Eli saa nähdä että siirtyykö nämä visiot ajatuksen tasolta koskaan käytäntöön.

Kategoria: Ajatuksen tasolla, ideat visiot ja innovaatiot, Skäbädäbä, Tekstipainotteista.
Tagit: ajatuksen tasolla, inspis, tekstii, töhristelyy, visiot

Tässä hommassa kaikista kamalinta on, kun työ on minun osaltani valmis ja siitä on aika päästää irti.

Itse kun ei tahdo päästää käsistään kuin täydellistä ja tällaiselle perfektionistille kovin isku märällä rätillä päin kasvoja on löytää tekemästään painotuoreesta julkaisusta jokin ärsyttävä virhe, joka tekovaiheessa on jäänyt huomaamatta.

Siksipä olenkin tullut melkein vainoharhaisen tarkaksi ja yritän viilata tekeleeni aina viimeisen päälle, aina siinä määrin kuin se aikarajan puitteissa on mahdollista. On jotenkin voimaton olo päästää työstä irti, antaa sen jatkaa matkaa painoon tietäen, että nyt oma osuus työstä on tehty, eikä lopputulokseen voi enää vaikuttaa.

Pelkään hysteerisesti että julkaisu tulee ulos painosta aivan erilaisena kuin millaisena olin sen ajatellut. Pelkään että minulta on jäänyt jokin olennainen virhe huomaamatta,  joka olisi pitänyt ehdottomasti huomata ja korjata ennen painovalmiiden pdf:ien tekemistä.

Silti nautin tästä työstä ja työn tekemisestä aivan älyttömästi, enkä voisi kuvitellakaan tekeväni mitään muuta. Yritän luottaa siihen, että kokemuksen myötä tulee myös helpommaksi päästää omat “lapsensa” maailmalle ja luottaa siihen, että niiden siivet kyllä kantavat. Uskon ja toivon, että kokemuksen myötä tulee helpommaksi myös hyväksyä se, ettei kukaan tai mikään ole täydellinen.

Eräs opettajani totesikin taannoin, että “jokaisessa ammattimaisessa painotyössä on ainakin yksi virhe”.   Ammattilainen ei toki tahallaan niitä virheitä sinne työhön jätä tai niitä tee, mutta jos painotyöhön nyt sattuu jokin virhe jäämään, niin se ei ole maailmanloppu, vaan ainoastaan osoitus tekijänsä inhimillisyydestä. Tämä ala on myös jatkuvaa oppimista ja mistäs sitä paremmin oppisi kuin virheistään.

Tätä opetusta en vielä ole omassa työssäni sisäistänyt, vaan jokainen pienikin virhe jonka työstäni jälkikäteen löydän (vaikka tiedän että kukaan muu ei sitä luultavimminkaan edes huomaa, tai ohittaa olankohautuksella) hiertää kuin kivi kengässä. Tämän kultaisen keskitien hyvän työn jäljen ja vapautuneen työskentelyn välimaastossa yritänkin löytää kulkeakseni, sillä kukaan ei vielä tähän päivään mennessä liene painovirhepaholaisen toimesta kuollut.

Kategoria: Skäbädäbä, Tekstipainotteista.
Tagit: tekstii

Tässäpä yksi ruutu mun murheenkryynistäni, eli yksisivuisesta sarjakuvasta jonka käsittely katselukelpoiseksi skannauksen jäljiltä on yhtä painajaista. Tässäpä siis pieni sneak peekki tuohon sarjakuvaan, joka on tulossa kokonaisuudessaan tänne kunhan saan sen tapeltua edes jokseenkin siedettävään muotoon.

Kategoria: Hölmöhkö elämä.
Tagit: Hölmöhköä

Kategoria: Hölmöhkö elämä.
Tagit: Hölmöhköä, yksisivuiset