» Blogin arkisto » Mielevikast poseeraamista

Mielevikast poseeraamista

6.03.2013 - 14:50 / Sari ja kuva.


Palataanpa hetkeksi eiliseen. Olin tallila ja värväsin erästä tallituttua ottamaan pari kuvaa minusta ja tammasta. Minusta kun on vuosien varrella niin vähän kuvia hevosten parissa. Lisäksi kaikilla hevosihmisillä on somessa upeita kuvaotoksiaan itsestään hevostensa kanssa, joten kyllähän minäkin halusin samanlaisen itsestäni ja uljaasta vuokraratsustani. Viimeisimpänä inspiroijana toimi henkilö joka käy ratsastamassa tätä samaa hevosta ja hänen FB-profiilikuvaksi taannoin ilmestynyt huippuotos jossa hevonen on korvat hörössä ja kaunis kuin karamelli.

Joten eikun vaan kännykamera laulamaan ja poseeraamaan!

Tammalla todistettavasti korvat hörössä!

 

Tai ainakin toinen korva hörössä.

 

Loput kuvat olivatkin sitten tällaisia…

 


…ja tällaisia. :D

Ilmeistään huolimatta tamma on kyllä kiltti ja mukava ja sitä oli eilenkin. Liekö joku lähinaapurustossa tilannut piilohevosenlihaa sisältävän pizzan, sillä eilen kun käytiin kävelyllä niin tamma pysähtyi mennen tullen tismalleen samaan kohtaan pellon reunaan, nosti päänsä ylväästi korkeuksiin ja sieraimet väristen haisteli jotain navakan tuulen mukanaan tuomaa hajua…

Vastaan tullut peräkärryä vetänyt farmariauto ei herättänyt hevosessa mitään tunteita, mutta ans olla kun tienristeyksessä oli lumipenkkaan ilmestyneet tuoreet autonrenkaan jäljet. OMG että pientä hevosta siinä vaiheessa vietiin kun se suurieleisesti steppaillen ja suoranaisesti korskuen kiersi renkaanjäljet kaukaa. :D

Tätä samaista tammaa ei myöskään isot kuorma-autot, lumiauraajat tai bussitkaan vois vähempää kiinnostaa, mutta ootappas vaan kun tulee polulla kolme pikkunassikkaa peräkanaa pyörillä vastaan ja niillä jokaisella törröttää repussaan… virvelit! Pienen hevoseläimen mielestä niinku ehkä maailman kamalin asia ja ehdottoman potentiaalinen uhka. :D

Vaikka tämä tamma joskus “hötkyääkin” ja säpsähtelee mitä hassuimpia asioita (ne paljon puhutut punaiset postilaatikot taas eivät herätä mitään tunteita, muuta kuin suuren halun työntää turvalla laatikon kansi auki ja tutkia sisältö :D), niin luotettava se on. Se ei lähde viemään, ei ryysi ei jyrää, eikä muutenkaan tule ihmistä päin (paitsi turvalla välillä ihan vähän vaan lähestyy jos taskussa rapisee herkut). :) Tämä tamma nyt on vaan rinsessa, jolla aina välillä hiertää patjan alla se herne. Yleensä tämän tamman säpsyilyt noudattavat samaa kaavaa, joten nyt kun niistä on päässyt jo vähän jyvälle, niin pelkän hengissäsäilymisvietin sijaan voi siellä hevosen selässä jo ottaa aikaa että kuinka monta sekuntia pysyy selässä. :D Hevosystävällistä rodeota.

On se kyllä aivan ihana tamma, jonka kanssa vaan ei itse auta olla tosikko. :D Tämä tamma myös inspiroi minua ihan älyttömästi, sillä sen kanssa ei ikinä ehdi tulla tylsää, vaan lähes jokainen päivä tämän tamman kanssa on aikalailla sarjakuvamatskua. :D Olen mä kyllä ollut onnekas kun on ollut kunnia tutustua tähän tammaan, sen mummokaveriin ja omistajaansa. :)

Mun oli pakko piirtää tähän kuvaan itelleni kunnon hiuspehko.
Alkuperäisessä
versiossa näytän ihan pojalta. 

Kategoria: Jee!.
Tagit:



Trackback URI | Kommenttien RSS

Jätä vastaus




Sari ja kuva

Pääkaupunkiseudulla asuvan graafisen suunnittelijan, kuvittajan ja sarjakuvaharrastajan elämää sanoin ja kuvin.

This blog is all about an every day life of a Graphic Designer, Illustrator and Comics enthusiast from Southern Finland.

All the posts including English translations are tagged with a tag "in English".

Arkisto

Kategoriat

Tagit

Sari suosittelee