Ihailen pitkän linjan graafikoita jotka ovat jättäneet näkyvän jälkensä Suomalaiseen graafiseen suunnitteluun ja siihen visuaaliseen maailmaan jonka me päivittäin havainnoimme kaupungilla kulkiessamme. Nämä arvostetut, mutta vaatimattomat alansa ammattilaiset ovat onnistuneet herättämään tunteita ja samalla tekemään niin aikaa kuin ihmisten trendien mukana muuttuvia makumieltymyksiäkin kestävää jälkeä. Ilme voi muuttua, mutta sen ydin säilyy. Se tunnistettavuus ja ne piirteet jotka tekevät ilmeestä tunnistettavan, seuravaat mukana vuosikymmenestä toiseen aina yhtä raikkaina ja moderneina.

Kun katsoo esimerkiksi tätä graafikko Kyösti Variksen galleriaa, löytää sieltä tuttuja liiketunnuksia yksi toisensa perään. Osa niistä haltijoidensa mukana jo haudattuja ja keskuudestamme poistuneita, mutta silti edelleen voimakkaita muistoja ja tunteita herättäen. Osa taas edelleen haltijoidensa mukana kulkien ja meissä ilahduttavia “hei toi on toi!”  -huudahduksia aiheuttaen. Meille niin arkiset joutsenmerkit ja Alkon tunnukset, ne kaikki on joku suunnitellut. Tässä tapauksessa ei kuka tahansa joku, vaan maailmallakin arvostettu ja vankan vision omaava rautainen ammattilainen, joka on onnistunut siinä mikä mielestäni on yksi tämän ammatin tärkeimmistä tavotteista. Hän on nimittäin onnistunut yhdistämään kaupallisuuden ja omat voimakkaat visionsa ainutlaatuisella tavalla, jolle en voi kuin nostaa hattua.

Kyösti Variksen haastattelu Helsingin Sanomissa 4.1.2013. 

Kyösti Variksen sivut.

—

Toinen pitkän linjan graafikko jota ihailen suuresti on Erik Bruun, herkullisten Jaffa-limonadimainosten isä, joka on tunnettu myös upeista luontoaiheisista kuvistaan ja tunnuksistaan kuten esimerkiksi Suomen Luonnonsuojeluliiton saimaannorpasta. Bruunin vuonna 1974 taiteilema norppa seilaa edelleen Luonnonsuojeluliiton logossa, eikä ole vuosien saatossa menettänyt tippaakaan viehätysvoimastaan.

Erik Bruun osuu omalla järkähtämättömällä tyylillään  myös nykyhetkeen, jossa kaikki on digitalisoitua mutta käsillä tekeminen suositumpaa kuin koskaan. Hän kun tekee kaikki työnsä käsin, täysin ilman tietokoneita, samalla tavalla ja samoja tekniikoita käyttäen kuin uransa alkuvuosina. On myös ollut hienoa havaita että Bruun on halunnut jakaa osaamistaan myös nykyisille nuorille suunnittelijoille ja täten edesauttanut joidenkin graafisen suunnittelun perinteiden jatkumista yhä edelleen, tuleville sukupolville.

On ollut myös ilahduttavaa nähdä kuinka media on viimeaikoina tuonut esille näitä katukuvaamme suuresti vaikuttaneita hahmoja.  Täten se ehkä on osaltaan kohottanut koko alan arvostusta ihmisten silmissä ja auttanut heitä näkemään kasvot kaikkien niiden liikemerkkien, mainosten ja julisteiden takana, jotka jo itsessään ovat meille niin kovin tuttuja.

Erik Bruunin sivut. 

Graafinen suunnittelu on osaltaan hyvin trendisidonnaista, mutta kuten nämä kaksi esimerkkiä osoittavat, voidaan sen avulla saavuttaa myös jotain ajatonta ja meidän kansallisidentiteettimme vankasti kolahtavaa ja sinne  juurtuvaa. Sellaista pysyvyyttä johon voi aina luottaa, vaikka maailma ympärillä muuttuu. Nämä kaksi miestä ovat tehneet sellaisen uran josta minä voin vain haaveilla, mutta jos onnistun saavuttamaan edes pienen ripauksen siitä mihin he ovat kyenneet, olen onnellinen.

Kategoria: Jee!, Skäbädäbä, Tekstipainotteista.
Tagit: idolit, tekstii